Kirjoitettu Helmikuussa 2000
UniversityKoris eli Unikoris perustettiin kesällä 1995 toimimaan Turun kolmen korkeakoulun yhteisenä naisten koripallojoukkueena. Ensimmäinen kausi oli pitkälti totuttelua uusin tapoihin ja tutustumista toisiin pelaajiin, pelaajamateriaali kun oli alkujaan varsin kirjavaa. Suuremmalla osasta pelaajista ei ollut takanaan monien vuosien seuraharjoittelua, vaan kiinnostus pelata koripalloa maakuntatasolla oli syntynyt vasta korkeakouluopintojen myötä. Tästä huolimatta ensimmäisen kauden pelit sujuivat yli odotusten, saavutimme voittoja toisensa perään niin Iskerin kotiluolassamme kuin vieraskentilläkin. Menestyksekäs kausi päättyikin parhaalla mahdollisella tavalla: onnistuminen nousukarsinnoissa palkittiin paikalla kakkosdivisioonassa. Unikoriksen ensimmäinen kausi sujui siis yli kaikkien odotusten...
Toiseen kauteen lähdettiin suurin odotuksin ja täynnä toivoa... Joukkueemme kokoonpano muuttui paljon ensimmäisestä kaudesta, puolet pelaajista vaihtui uusiin kasvoihin ja alkukaudesta yritimme jopa hetken pelaamista valmentajien johdolla. Tästäkään ei kuitenkaan ollut apua, vaan turhankin pian tulimme huomaamaan, että huipulla tuulee liian lujaa...
Ei siis liene mikään yllätys että aikamme kakkosdivisioonassa ei kestänyt yhtä kautta pidemmälle. Mutta vaikka sarjapelit eivät tuoneetkaan mukanaan suuria voittoja ei kausi silti jäänyt ihan ilman menestystä. Menestystä vaan piti tällä kertaa lähteä etsimään vähän kotimaata kauempaa. Toinen kausi huipentuikin huhtikuiseen turnausmatkaamme Pariisin, missä yhdessä tuhannen muun opiskelijan kanssa nautimme Pariisin keväästä ja samalla pääsimme testaamaan pelitaitojamme kansainvälisellä tasolla. Ehkä vähän yllättäenkin selvitimme tiemme semifinaaleihin asti, eli loppujen lopuksi kausi sai kun saikin ihan kelvollisen päätöksen...
Kolmas kautemme olikin sitten taas tunnelmaa täynnä. Edellisen kauden tappiot oli äkkiä unohdettu, koska paluumme alemmalle sarjatasolle palautti meidät myös pian takaisin voittokantaan. Voittojen myötä myös fiilis joukkueen sisällä palautui entiselle tasolleen. Unikoriksen suurin saavutus lieneekin kaudesta toiseen säilynyt hyvä joukkuehenki. Mieleenpainuvimman tunnustuksen hyvästä joukkuehengestämme taisimme saada kuluneen kauden turnausmatkalla Budapestissa Saksan joukkueen valmentajalta. Tämä olympiatasolla pelannut miekkonen kun totesi meitä siellä pitkin viikkoa seurailtuaan, että on aina halunnut valmentaa sellaista joukkuetta kuin me, tai pikemminkin sellaista joukkuetta jolla on samanlainen joukkuehenki kuin meillä... No oltaisiinhan me toki huolittu mies meitä valmentamaan, mutta eipä tainnut herra kuitenkaan olla ihan vielä valmis muuttamaan Turkuun unelmaansa toteuttamaan... Budapestin turnausreissun ja siellä koetun Tonavan risteilyn lisäksi kauden toinen kohokohta kohokohta oli jälleen nousukarsinnat. Ja jo toisen kerran lunastimme paikan kakkosdivisioonaan, mutta...
Kerrasta viisastuneita emme siis kuitenkaan lähteneet toista kertaa kakkosdivisioonaan, koska jo kertakäynti siellä oli opettanut meidät hyviksi häviäjiksi. Senpä takia luovuimme sarjapaikasta ja jatkoimme paremmin tasoamme vastaavalla kolmosdivaritasolla. Liekö luovutettu sarjapaikka kuitenkin kaivertanut mieliä, koska peleistämme jäi puuttumaan edellisten kausien energiaa ja peli-iloa. Vaikka huikea menestys siis jäikin neljännellä kaudella puuttumaan, palkitsimme itsemme kuitenkin jo perinteeksi muodostuneella ulkomaan turnausmatkalla. Tällä kertaa kohteena oli aurinkoinen Tel Aviv ja sanomattakin kai lienee selvää, että matka oli kokemus vailla vertaa...
Kuluvalla vuosituhannen vaihteeseen sijoittuneella kaudella jatkamme pelaamista kolmosdivisioonassa, kuten mitä luultavammin tulevinakin kausina joita toivottavasti on vielä paljon jäljellä!! Muutamia uusia pelaajia olemme tällä kaudella saaneet joukkoomme, mutta koskaan meitä ei ole liikaa. Joten jokainen joka tämän lukee ja tuntee kutinan päästä testaamaan koripallotaitojaan, tuntekoon itsensä tervetulleeksi harjoituksiimme!
Toimintamme kaudesta toiseen on mahdollistanut uskollinen tukijamme, yliopistomme liikuntasihteeri. Koko Unikoriksen puolesta haluankin kiittää Paavoa niin taloudellisesta tuesta, kuin kaikesta muustakin työstä, jonka hän on osaksemme tehnyt. Ilman parasta manageriamme ei yksikään turnausreissumme olisi ottanut paikkaansa...
 |
 |
 |